Press

Blues News (Finland)
Efterår 2001

By Pertti Salo (Finish at the bottom)

English Summary of the article in Blues News by Pertti Salo

The blues that has swing-jazz elements is the style which describes the music of danish Dan Klarskov and the Honey Drippers.
Some of the songs contain features that remind me of countryblues and also some Karibean sounds are included in these performances. Also jazz-rock elements seem to be part of the music.
You can hear surprisingly also some rock-blues sounds in this record.

Dan Klarskov plays guitar, sings and is also the producer of this record. Guitar sound is a basic style played with blues-jazz feeling.
It might have been interesting to experiment with the guitar sound
a little bit more, but solution in this album is to keep it in the basic sound. Instruments as tenor saxophone, trumpet and flute are also taken to this album. This gives atmosphere to this record. Trond Clements plays tenor saxophone, Peter Lapiki in organ and piano, Johan Norberg in trombone, Morten Hintze in bass and Peter Wittorff in drums. Congadrums are also taken in use in the song called "Undecided blues".

Songs include for example blues of Sonny Terry, Sonny Boy Williamson and T-Bone Walker.
The history of blues seems to be very familiar for Dan and the Honeydrippers and many of the original songs in this record are from 1940s and 1950s.
This album contains also the own songs of Dan Klarskov.

Klarskov seems to presents especially the tradition of T-Bone Walker.
As special guests on this album are introduced Anders Gaardman on flute and Hans Knudsen on piano and Peter Suwalski on congas.
Musicians in this albums seem to be strongly influenced of jazz
and this affects the way the blues is played .

Blues News on web

Blues News (Finland)
Efterår 2001

By Pertti Salo

(1)What is Wrong With You, (2)Lonesome Woman Blues , (3)I Wont Be Here Long,
(4) Being With You, (5)Midnight Express, (6) Cancer Blues, (7) Undecided Blues,
(8) Whoo Whee Baby, (9) Bad Blood Mama, (10) The Blues Is A Feeling,
(11) Come And Get It, (12) Take Your Hat & Leave, (13) Two Sons.

Viihteelinen, jatsahtava blues raikaa, kun tanskalainen Dan Klarskov
ja sinista soundia toisella albumillaan. Teemana on ilmeiseti kevytta iltapaivan ratoksi ja tulkinta jaa siksi aika ohueksi. Kuuntelin heti peraan John Lee Hookeria ja kylla nama miehet liikkuvat aivan eri sfaareissa. Joissain kappaleissa tulee mieleen jopa The Eagles ja kantriblues tyyliset tulkinnat seka myos Karibian alueen soundit.
Valilla soittajat siirtyvat tahattomasti jonnekin jazzrock-linjalle.
Myos Deep Purple vaikute vilahtaa vælilla yllattaen soitannassa ja sitten tulee lopuksi swiingia. Levyn nimessa painotetaan tynnetta, mutta se ei oikein vakuuta kuulijaa. Onko se sitten tanskalainen perusluonne vai nykyinen aikakausi vai mika, kun ei sita melankoliaa saada aikaan aidolla tavalla. Samoin rytmi puoli on jetenkin laahaavaa eika siina ole sita todellista syketta. Nama ovat niita asioita joita ei soittoon saada millaan musiikkiopistolla, vaan se pitaisi tulla sielta soittajan sielusta. Olla vai eiko olla- tunnelmat tulivat valilla mieleen, hamlettia mukaillen. Kristianiasta pitaisi kylla periaatessa loytya sita Angstia ja tajunnan laajennusta. Poikien kannattaisi tehda opintoretki Chicagon bluesklubeihin tai Mississipin aluelle, jotta saataisiin jujua kiekkoihin. Bluesin historiaa soittajat ilmeisesti tuntevat, mutta jotain silti puuttuu, vaikka Koopenhaminan bluesklubeilla on monesti kayty. Levyn nimi ja siihen liityva nimikappale on lainattu muistaakseni B.B.Kingin lausunnosta, jossa han luonnehti bluesia suurin piirtein niila sanoilla.
Klarskovin levylla ovat mukana puhaltimet, kuten tenorisaksofoni ja huilu, jotka tuovat soundiin ilmavuutta. Trond Clements vastaa saxofoni puolesta, Peter Lapiki koskettimista, Johan Norberg tuutailee trumpetilla, Morten Hintze paukuttaa læskibassoa ja Peter Wittorff hikoilee rummuissa.. Dan Klarskov keskittyy kitaraan, lauluun, bandin johtamiseen ja levyn tuottamiseen. Kitarasoolot ovat hieman yksioikoisen tylsia ja savyja ei oikein niista loydy. Jimi Henricia tuli ikava monessa kohdassa. Kannattaisi miettia tosissaan onko mitaan mielta pysya aina vaan siina standardisoundissa. Jos taito ei muuten riita niin voisi kokeilla edes jotain erikoisefekteja.
Congarummut heitetaan peliin Karibian tyyliin kipaleesa Undecided blues, mutta laulupuoli on aika ponnetonta ja tanskan kielen aksentti vie sarmaa pois tuliinnan voimasta.
Kappalevalikoimaan kuuluu mm. Sonny Terryn(8), Sonny Boy Williamsonin(1) ja T-Bone Walkerin(2) kappaleita, jotka vedetaan aika kevyella otteela, vaikka Klarskov ilmoittaa edustavansa T-Bone Walkerin perinteita. Klarskovin kannattaisi kiinnttaa huomiota seka laulutyyliin, etta myos kitarasoundiin, jotta hommaan saataisiin enemman jytya ja aitoa blues henkea. Englannin kieli ei ole Klarskovilla taysin hallussa ja se aiteutta ongelmia uskotavuudessa. Soolot ovat jotenkin voimattomia ja olisin valilla kaivannut edes jonkinlaista saroa soundiin. Rytmipuoli on vakiojytketta, johon olisi voinut saada myos jotain varia enemman vaikka miksaamalla.
Sama koskee myos urkusoundeja. Ikava tuli myos 60-luvun englantilaisia bluesbandeja, joiden tulkinnat olivat kaikista puuteistaan huolimatta lahempana aitoa bluesin karheaa olemusta. Tanskalaisten tulkinta on melko siloista liruttelua.
Vierailijona levylla ovat mm. Anders Gaardman huilussa ja Hans Knudsen pianossa. Tyylista paatellen pojilla on vahva jazz tausta.
Jazz on ilmeisesti naiden veikkojen sielunmaisemaan sopivamaa kamaa. Levy sopii kun on hieman aneemisella tuulella eika kaipaa mitaan elamaa suurempaa kokemusta.

Blues News on web

\|Previous 5	\|Previous	\|Next	\|Next 5 \|
	\|Random	\|List\|